tim-gouw-bwki71ap-y8

Oletko hyvä johtaja?

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa organisaatiorakenteet ovat yleisesti ottaen melko matalia. Jopa yrityksen johtohenkilöitä voi kutsua etunimellä, ja heidän kanssaan voi vaihtaa rennosti kuulumisia. Kommunikaatiota tapahtuu organisaatioissa tasavertaisesti molempiin suuntiin. 

Työelämässä on eletty murrosta jo pitkään, ja etenkin esimiehen rooli on muuttunut valtavasti ajan mittaan. Aiemmin esimies oli selkeästi alaistensa yläpuolella ja hänen oli tiedettävä, miten työtehtävät tehdään sekä määriteltävä ja jaettava nämä tehtävät alaisilleen. Tämä ei pidä enää paikkaansa, varsinkaan asiantuntijaorganisaatiossa, jossa spesialisteilla on yleensä enemmän ymmärrystä omasta erikoisalastaan kuin johtajalla. Esimiehen tehtävänä onkin auttaa, kannustaa ja mahdollistaa asiantuntijoiden työ. Nykypäivänä myös ymmärrämme paremmin, että jokainen työntekijä on yksilö ja jokainen kaipaa erilaista johtamistapaa saadakseen vahvuutensa loistamaan. Muutokseen on ajanut havainto siitä, kuinka tyytyväisemmät työntekijät saavat aikaan selvästi parempia tuloksia. Myös erilaiset motivaatiotekijät tunnistetaan nykyään paremmin ja niitä osataan hyödyntää. 

Johtajalta vaaditaan siis monenlaisia taitoja, ja rooli voi tuntua toisinaan melkoiselta kameleonttina olemiselta. Tapoja olla esimies on yhtä paljon kuin on erilaisia alaisia. Muutama asia pätee kuitenkin yleisesti kaikkiin ja antaa vahvan pohjan hyvälle johtajuudelle.

austin-distel-jpHw8ndwJ_Q-unsplash.jpg

 ”Voinko tehdä jotain, mikä auttaisi sinua työssäsi? 

Kommunikaatio on aina kaksisuuntaista, eli tapahtuu esimieheltä alaiselle sekä alaiselta esimiehelle. Hyvä kommunikaatio sisältää yhtä lailla puhumista sekä kuuntelemista, ja mitä avoimemmin ja rehellisemmin pystyy kommunikoimaan, sitä parempaan lopputulokseen pääsee. Aina kommunikaatio ei kuitenkaan luonnistu riittävän hyvin työkiireiden keskellä. Silloin on hyvä pysähtyä toviksi ja varata keskustelulle aika kalenterista.

discussing-facial-expression-indoors

”Hoidit tehtävän tarkasti ja taitavasti alusta loppuun, kiitos!” 

Hyvä johtaja antaa palautetta ja osaa myös ottaa sitä vastaan. Ikävän palautteen antaminen on vaikeaa, mutta positiivisen palautteen antamiseenkin kannattaa panostaa. Kun muistaa olla rehellinen ja avoin sekä kuuntelee toista, niin on jo hyvällä pohjalla. Hyvä johtaja pystyy myös myöntämään itselleen ja muille, ettei tiedä kaikkea. Esimiehen ei tarvitsekaan olla kaikkitietävä oraakkeli – riittää, että on valmis ottamaan asioista selvää ja siten auttamaan alaistaan.

cowomen-3ALW9V3jNkc

”Sinä tunnet työsi parhaiten, toimi miten katsot hyväksi.” 

Työn merkityksellisyyteen eniten vaikuttava asia on mahdollisuus päästä vaikuttamaan omaan työhönsä. Kun esimies antaa työntekijälle vapauden tehdä työtä työntekijän itse parhaaksi katsomalla tavalla, saadaan työntekijä motivoitua ja sitoutettua tehtävään. Joustavuuden kanssa käsi kädessä kulkee myös luottamus. Mitä parempi keskinäinen luottamus työntekijän ja työnantajan välillä vallitsee, sitä mukavampi kummankin on joustaa. Työntekijä, joka kokee saavansa joustoa esimieheltään, on valmis itsekin joustamaan tämän puolesta.

cowomen-pd5FVvQ9-aY-unsplash

”Aloitamme uuden projektin, jonka tavoitteena on auttaa asiakastamme. Miten meidän kannattaisi mielestäsi edetä?” 

Hyvä johtaja osoittaa suunnan, mutta ei määritä miten alaisen pitää edetä kohti määränpäätä. Esimies toimii tällöin ikään kuin mentorina, jonka tehtävä on olla alaistensa tukena ja auttaa heitä kasvamaan ja kehittymään. Hyvä johtaja myös tiedostaa, ettei kaikkea voi saati kannata tehdä itse, ja ettei oma tapa tehdä asioita ole se ainoa oikea tapa toimia.

Ylimmän johdon esimerkki johtamisessa näkyy monesti myös muissa esimiehissä, joten mitä korkeammassa esimiesasemassa olet, sitä tärkeämpää on hallita hyvät johtamistaidot. Hyvän johtajan palkintona ovat motivoituneet työntekijät, jotka yltävät huippusuorituksiin, kehittyvät ja oppivat uutta. Tavoiteltavan arvoinen asia, eikö?

Krista.png

 

Krista Vallinrinne

OFFICE ENABLER