Zen.jpg

Tue työntekijöidesi hyvinvointia

Henkilöstön hyvinvoinnin tulee olla niin pienen kuin suurenkin organisaation prioriteetti. Vastuu työhyvinvoinnista on aina jaettu sekä työntekijän että työnantajan kesken. Työnantajalla on jopa lakisääteisiä velvollisuuksia työhyvinvointiin liittyen, mutta pelkkä lakien ja sopimusten noudattaminen ei aina riitä. Hyvinvointiin vaikuttavat useat eri tekijät työntekijän henkilökohtaisesta tilanteesta yrityksen kulttuuriin, johtamistyyliin ja yhteisiin toimintamalleihin.

Mistä sitten tietää, kiinnitetäänkö yrityksessä riittävästi huomiota työhyvinvointiin? Ainakin seuraavaksi listaamamme asiat kannattaa jokaisen työnantajan huomioida.

4_rge.jpg

Organisaatiolla on selkeä visio, strategia, tavoitteet ja arvot 

Työturvallisuuskeskuksen Työstä hyvinvointia –raportin mukaan työpahoinvoinnin, -stressiin ja -uupumuksen taustalla ovat usein pitkään kestäneet työhön liittyvät epäkohdat. Työhyvinvoinnin tilan tarkastelu kannattaakin aloittaa liiketoiminnan kulmakivistä, eli visiosta, strategiasta, tavoitteista ja arvoista. Niiden tehtävä on toimia suunnannäyttäjinä yrityksen toiminnassa ja henkilöstön arjessa. Strategian, vision ja tavoitteiden on tuettava toisiaan ja arvojen oltava sekä työntekijöiden ymmärrettävissä että vastaavan todellisuutta. 

Johtaminen edistää työhyvinvointia 

Esimiehen johtamistyyli ja suhtautuminen työntekijöihin peilautuvat koko työyhteisöön. Esimies, joka pitää työhyvinvoinnin kehittämistä tärkeänä ja huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi myös omastaan, toimii hyvänä esimerkkinä henkilöstölle. Myös esimiehen johtamistyylillä on väliä: palveleva, autenttinen ja vuorovaikutteinen johtaminen edistää työhyvinvointia, kun taas vastuuta välttelevä, loukkaava ja epäoikeudenmukainen johtaminen altistaa työpahoinvoinnille.  

Kokonaisuuden organisointi on sujuvaa 

Työhyvinvointia voidaan lisätä myös kiinnittämällä huomiota kokonaisuuden organisointiin yrityksessä. Yrityksen johdon tehtävänä on huolehtia sekä huolellisesta perehdyttämistä ja työnopastuksesta että osaamisen kehittämisestä ja siitä, että työntekijöiden osaaminen vastaa heidän työtehtäviään. Myös riittävä resursointi, tarkat ja ajan tasalla olevat tehtäväkuvaukset sekä selkeät rooli- ja vastuujaot ehkäisevät ylimääräistä työstressiä ja antavat työntekijöille varmuutta omaan työntekoon.

6_esf.jpg

Työpaikalla on yhteiset pelisäännöt 

Positiivinen, motivoiva ja kannustava ilmapiiri on olennainen osa työhyvinvointia. Vaikka työntekijöiden oma käytös onkin kenties tärkein ilmapiiriin vaikuttava tekijä, voi myös työnantaja edistää sitä luomalla työpaikalle yhteiset pelisäännöt. Niissä ohjeistetaan muun muassa, miten työpaikalla kuuluu käyttäytyä ja miten konfliktitilanteissa tulee toimia. Sääntöjen laatimiseen löydät vinkkejä aiemmasta kirjoituksestamme.

10_fse.jpg

Työympäristö tukee taukoja ja palautumista  

Työnantajan velvollisuutena on tarjota työhön sopivat, turvalliset ja terveelliset työolosuhteet, työvälineet ja laitteet. Niiden lisäksi työpaikalta on hyvä löytyä myös rauhalliset puitteet tauoille ja palautumiselle. Tarkoitustaan varten suunnitellulla taukotilalla, jossa työntekijät voivat irtautua työstä, levätä ja seurustella, voidaan parantaa taukojen laatua ja edistää työhyvinvointia. 

Työhyvinvointia seurataan ja tulokset johtavat toimenpiteisiin 

Työyhteisön hyvinvoinnin tilaa kannattaa seurata säännöllisesti esimerkiksi vuosittaisilla kehityskeskusteluilla, työilmapiirikyselyillä ja/tai työhyvinvointi- ja työkykykartoituksilla. Niistä on kuitenkin hyötyä vain, jos tulokset johtavat toimenpiteisiin. On johdon tehtävä arvioida, milloin ja millaiset toimenpiteet ovat tarpeen. Esimerkiksi henkilöstön korkea vaihtuvuus, lisääntyneet sairauspoissaolot ja varhaiset eläköitymiset ovat sellaisia negatiivisia signaaleja, joiden perusteella kannattaa tehdä nopeita liikkeitä tilanteen korjaamiseksi.

1-234.jpg

Työhyvinvointia kehitetään yhdessä 

Koska kokemus työhyvinvoinnista on yksilöllinen, kannattaa koko henkilöstö ottaa mukaan sen kehittämiseen. Kehitystoimenpiteisiin on helpompi sitoutua, kun niihin on saanut itse vaikuttaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen onnistuu parhaiten yhdessä työyhteisön jäsenten, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa myös ulkopuolisten toimijoiden kesken – ratkaisukeskeistä ja positiivista asennetta unohtamatta.

Sanna-Bio.png

 

Sanna Kuusakoski

GUEST WRITER