1-3.jpg

Valoa pimeyteen - valaistuksen merkitys

Kaikkihan me tunnemme hänet, joka laahustaa syyskuulta helmikuulle askel askeleelta hidastuen kuin zombi mutavellissä, mutta herää kevätauringon ensi säteiden myötä eloon kirmatakseen halki kevään ja kesän iloisena kuin villivarsa. Ehkä tunnistat kuvauksesta jopa itsesi? Ainakin allekirjoittanut elää vahvasti aurinkovoimalla ja tuntee energiansa hiipuvan tuntuvasti syksyn tullen.

Valo kohottaa mielialaa 

Valolla on valtava vaikutus mielialaan, joskin on toki yksilöllistä, kuinka suuri. Riittävän voimakkaalla ja sävyltään miellyttävällä valolla on mielialaa kohottava vaikutus, kun taas valon puute voi vastaavasti aiheuttaa mielialan matalapainetta. Valoisaan vuodenaikaan moni tarvitsee jopa selvästi vähemmän unta kuin kaamoksen keskellä. Mieliala ja vireystila eivät suinkaan ole ainoita, jotka paranevat – jopa työtehon on todettu nousevan selkein lukemin, kun työpaikan valaistus on laitettu kuntoon.

3-3 (2).jpg

Valon merkitystä vuorokausirytmiin ja mielialaan on tutkittu paljon, ja sen on havaittu vaikuttavan muun muassa serotoniinieritykseen. Serotoniinin puute voi aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä häiriöitä, kuten masennusta. Toisaalta taas valoisan vuodenajan paluu pistää hormonit hyrräämään, ja moni rakastuukin nimenomaan keväällä tai kesällä. 

Olemme tottuneet Suomessa siihen, että valon määrä vaihtelee vuoden mittaan, emmekä siksi tule välttämättä ajatelleeksi valon ja valaistuksen merkitystä. Niinpä luvattoman moni meistä tekee työnsä, hoitaa kotiaskareet ja rentoutuu kirjan ääreen aivan liian vähäisen valaistuksen äärellä. Tottumus ei kuitenkaan tee pimeässä häärimisestä yhtään terveellisempää.  

Näin hyvä valaistus syntyy 

Millainen on sitten hyvä valaistus? Työterveyslaitoksen mukaan hyvässä työtilassa on: 

  • riittävä ja säädettävä valaistusvoimakkuus
  • tasainen ja häikäisemätön valaistus 
  • hyvä värintoisto ja miellyttävä värisävy 
  • mahdollisimman vähäinen valon värinä 

Lisäksi valon lähde ei saa osua suoraan näkökenttään eikä valaisin heijastua kuvaruudusta tai työtason pinnasta. Myös heijastavia pintoja katseen kohteen ja katselijan välillä tulee välttää. Valaistuksen tulee myös olla muunneltavissa käyttäjänsä mukaan, sillä esimerkiksi vanhemmat työntekijät tarvitsevat paljon enemmän valoa kuin nuoret. Voi kuulostaa hullulta, mutta 60-vuotias tarvitsee jopa 12-kertaisen valaistusvoimakkuuden saadakseen saman näkövaikutelman kuin 20-vuotias. Näin ollen katonrajassa vanhuuttaan särisevä loisteputki ei missään tapauksessa riitä varsinkaan ikääntyvän työntekijän valaisimeksi.

5-4.jpg

Panosta laatuun 

Valon puute on onneksi helppo korjata panostamalla kunnollisiin valaisimiin. Työsuojeluhallinnon mukaan työtilassa on riittävä yleisvalaistus jatkuvaan työskentelyyn, jos valon voimakkuus on vähintään 200 luksia. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan sekään ei vielä riitä, ja moni suositteleekin yleisvalaistukseksi esimerkiksi tietokonetyössä 500 luksin voimakkuutta. Suosittelemme käyttämään alan asiantuntijoiden apua toimiston yleisvalaistuksen uusimisessa. 

Yleisvalaistuksen lisäksi tarvitaan työpistekohtaisia kohdevalaisimia , joilla voidaan lisätä valoa sinne, johon yleisvalaistus ei yllä tai sen voimakkuus ei riitä. Valaisimien hankinnassa kannattaa huomioida valon määrän lisäksi myös valon suunta ja värilämpötila. Paras vaihtoehto onkin panostaa valaisimiin, joissa näitä voidaan säätää. Varsinkin jaettujen työpisteiden valaisimien kannattaa olla sellaisia, että valon suunnan, värilämpötilan ja määrän saa säädettyä kohdalleen myös käyttäjän vaihtuessa.  

Hyvää syksyä, napsauta sisällä valot päälle ja käytä ulkona heijastinta!

henri-bio.png

Henri Vänskä

CONTENT SPECIALIST